Draken päiväkirja

[Julia]

W. O. Diamond "Drake"
päiväkirja

Draken omalle sivulle

aloittanut tallilla: 3.7.2011
pisteitä kerätty yhteensä: 28 p
pisteitä tällä hetkellä: 28 p

[Julia]

     Tänään oli Draken suuri päivä, nimittäin muutto uuteen talliin!
Aloitin valmistelut jo hyvissä ajoin. Possiikerin tallin pihassa olisi tarkoitus olla jo ennen kolmea. Noin kello yhdeksän aikaan olin valmis ja juuri lopettanut aamiaisen syönnin. Kun pääsin ovesta ulos, kuuma kesäilma suorastaan paiskautui vasten kasvojani. Luvassa olisi todella lämmin päivä.
Astelin punaisen pihattorakennuksen luo. Siellähän se oripoika seisoskelikin. Sillä taisi olla vähän tylsää, sillä huomattuaan minut se hörähti ja ravasi aidan viereen.
- Odota, niin haen aamupalasi, puhelin sille. Ori katsoi minua suurilla lähes mustilla silmillään.
Käppäsin katoksen taakse olevalle suurehkolle puulaatikolle ja avasin sen kannen. Ajatuksissani laitoin yhden kauhallisen liikaa kauraa, mutta tajusin kuitenkin ottaa sen pois, ennen kuin laitoin kivennäiset ja vitamiinit sekaan. Laitoin laatikon kiinni, nappasin "kulhon" mukaani ja vein sen orille. Se ei malttanut odottaa, että olisin laskenut kulhon maahan, vaan aloitti syömään heti kun sai siihen tilaisuuden.
- Ihme ahmatti oot sinäki, ihan samanlaine ku emäs, toruin sitä, mutta samalla hempeilin.

     Jätin orin syömään ja lampsin latoon. Monni-kissa nukkui heinäpaalin päällä ja Rocky-koira lattialla nenä kiinni seinässä. Naurahdin niille ja avasin varuste kaapin, josta otin mukaani harjapakin ja suitset. Suitset heitin ladon pihalla odottavaan traileriin ja harjapakin vein pihaton luo. Kävelin takaisin rakennukseen, otin satulan sille varatusta metallisesta telineestä, kahmaisin neljät suojat kainalooni ja fleeceloimen käsivarrelleni. Ihme kyllä, sain vielä mahdutettua pienen porkkanapussin toiseen käteeni. Jätin tavarat traikkuun ja porkkanapussi kädessäni jatkoin matkaani pihatolle. Otin pussista pari juuresta, katkoin ne lyhyemmiksi ja pudotin ne Draken ruokakulhoon.

     Ajattelin harjata orin hyvään kuntoon tarpeeksi aikaisin. Siinä harjatessani tuli mieleeni eräs laulu, jota sitten aloin laulamaan. "Hienolla" englannin taidoillani se kuulosti pikemminkin heprealta ja Drakekin taisi nauraa minulle, ainakin siltä se vaikutti kun katsoin sitä. Ori venytti suupieliään ja heilutti päätään. Taisi se olla hieman väsynytkin, sillä se haukotteli oikein leveästi ja hetken näytti siltä, että sen leuat olisivat jääneet jumiin. Naurahdin sille ja jatkoin harjaamista voimakkain vedoin.

     Kun orin punaruskea karva kiilteli auringossa, itse olin hiestä märkä. Pakkasin harjat pakkiin ja vein sen traikkuun. Astelin sisälle taloon ja kävin nopeasti suihkussa. Kylmä suihku viilensi kummasti ja pian olinkin valmis jatkamaan pakkaamista. Tömistelin portaat alas ja menin triailerin luokse. Otin satulan ja suitset käsiini ja asettelin ne tukevasti pieneen "varustekaappiin" trailerin etuosaan. Ne mahtuivat sinne hyvin ja sain harjaboksin ja suojat samaan kaappiin. En keksinyt enää muuta mukaan otettavaa, joten lähdin hakemaan Draken kuljetussuojia. Vilkaisin kelloani ja huomasin sen tikittävän kohti yhtätoista. Vielä olisi hyvin aikaa, mutta Possiikerin tallille ajaisi reilut puoli tuntia.

     Tepastelin latoon hakemaan orin suojia, riimua ja riimunnarua. En kuitenkaan löytänyt riimua mistään, kunnes Rocky nousi istumaan ja huomasin riimun sen takamuksen alla. Se oli siis nukkunut sen päällä. Menin orin luokse ja sujautin riimun sulavasti sen päähän. Kiinnitin punavalkoisen riimunnarun kiinni riimuun ja talutin orin aitauksesta. Pihattokatoksessa oli ulkoseinällä roikkuva rengas. Sidoin hevosen siihen ja harjasin vielä sen jalat ladosta ottamallani "varaharjalla". Jos en löydä harjapakkia, on minulla aina pari harjaa satulan vieressä varmuuden vuoksi. Nyt toisesta niistä oli hyötyä.

     Kiinnitin suojat orin jalkoihin yksi kerrallaan. Oli aika lähteä kohti uusia seikkaluja ja tuttavuuksia! Talutin rauhallisen orin traileriin ja se asteli ramppia pitkin kuin vanha tekijä. Se odotti hienosti paikallaan kun kiinnitin sitä lyhyempään naruun joka roikkui trailerin sisäseinässä kiinni. Kun sain pienen sivuoven kiinni, ori hyökkäsi heinäverkon kimppuun. Kävin laittamassa puomin paikalleen ja paiskasin oven kiinni. Kuulin orin tanssivan trailerissa, ei se ollut peloissaan, kunhan hassutteli. Siispä pääsimme matkaan!

     Ajomatka oli tylsä ja se kesti kutakuinkin 40 minuuttia, en siis ala selostamaan mitä kaikkea ehdin ajatella. Yhden juotto-tauon pidin Draken kanssa. Mutta siis juu, jatketaan siitä minne päästiin!

     Possiikerin pihassa oli yllättävän hiljaista. Astuessani ulos autosta, kuulin vaimeita laukka-askelia kentältä. En nähnyt kunnolla kuka siellä oli ja kenenkin kanssa, mutta lähdin ottamaan siitä selkoa.
- Anteeksi? Mistä mahtaa löytyä tallin omistaja? kyselin nuorelta vaaleaveriköltä, joka istui kauniin xx-tamman selässä. Tamma puhkui intoa ja oli taas valmiina laukkaamaan!
- Lähempää kuin luuletkaan. Ja sinä taidat olla sen uuden yksityisen omistaja, Juuliko se oli? nainen vastasi iloisesti. Ilo paistoi hänen kasvoiltaan.
- Lähelle, Julia. En tiennyt minne parkkeerata auton, joten se seisoo nyt tuolla pihalla ja herra siellä sisällä taitaa olla kaikessa innossaan päästä ulos, selitin jotain nauruni lomasta.
- Vien tämän kilpurin tarhaan ja tulen ihan pian. Voit purkaa lastisi ja mennä leikkaamaan sen kanssa nurmea tuohon tallin edustalle. Menee ihan pari minuuttia, tulen sitten. Ratsukko tuli kentän laidalle ja ratsastaja heilautti itsensä vaivatta alas satulasta. Itse lähdin, niinkuin hän sanoi, "purkamaan lastia".

     Laskin rampin alas ja otin puomin pois hevosen tieltä. Rauhoittelin sitä hieman ja hain riimunnarun auton takapenkiltä. Avasin sivuoven ja irrotin toisen narun ja kiinnitin toisen sen tilalle. Ori lähti peruuttamaan varmoin askelin ulos trailerista. Pian tallin omistaja tulikin siihen, enkä päässyt edes kysymään nimeä, kun tämä ehti ensin.
- Minua voi kutsua sitten Possiikeriksi. Näytän sinulle samantien orisi karsinan.

     Kävelimme leveistä ovista sisään ja tuoreen heinän tuoksu leijaili ilmassa. Talli näytti hyvin kotoisalta. Luulempa, että suurin osa hevosista oli tuolloin sisällä. Moni silmäpari seurasi kulkuamme pitkin tallin käytävää.
- Tässäpä se sitten onkin. Maria on tainnut putsata karsinan juuri ennen tuloanne, Possiikeri selitti.
- Sepä kivaa, hymähdin. Pitelin oria sillä aikaa kun Possiikeri otti kuljetussuojat pois sen jaloista. Pääsin tyytyväisen orin karsinaan lepäämään pitkän matkan jälkeen. Possiikeri esitteli minulle tallia ja sen ympäristöä. Pian pääsinkin purkamaan tavaroita trailerista.

     Olin yllättynyt itsekkin, kuinka nopeasti olin valmis. Kävelin tallin oville ja Possiikeri odottelikin jo siellä. Hänellä oli jokin paperi kädessään ja taidankin tietää mikä se oli.
- Tässä onki sitte kaikki oleellinen ja nimi vaan tohon, nii ollaan sujut! Possiikeri ojensi paperin minulle. Päätin lukaista sen vielä läpi, eikä mitään vilppiä silmiini osunut, niimpä allekirjoitin paperin.
- Tervetuloa Possiikerin talliin! nainen hymyili iloisesti.

Olen aivan varma siitä, että valitsin oikean tallin!

PS.
Onko mahdollista tuoda tuolla tekstissä mainittu Rocky-koira joskus vierailulle. Rocky on 5-vuotias seropi-narttu. Ollut ennenkin hevosten kanssa.

Possiikerin kommentti: Tervetuloa vielä kerran! Hienoa, että Drake on päässyt asettumaan taloksi. Meille ovat tervetulleita kaikenkarvaiset otukset, kunhan tulevat vaan toimeen muun poppoon kanssa. Rocky saa siis oikein mielellään tulla käymään tallilla.

Tarina oli elävän tuntuinen ja hyvin kirjoitettu. Parit kirjoitusvirheet löysin (jos nyt pitäisi jostakin nalkuttaa), mutta mitään häiritsevää siinä ei ollut. Tunnelma oli käsinkosketeltava ja kirjoittajan kokemus paistaa hyvin läpi. Saat tarinastasi 28 aktiivisuuspistettä.

Ps. Poistin tuosta meidän "turhat" höpötykset, niin Draken päivis näyttää siistimmältä. Toivottavasti ei haittaa.

[Possiikeri]

Kyllä sopii, hyvinkin. Kerro vaan tarkemmin esimerkiksi, että kenet henkilökunnasta haluat kirjoittamaan tarinan!

[Julia]

jospas Anita pitäisi Drakelle kunnon estetunnin. On päässyt vähän mahaa pojulle kertymään kesän mittaan

[Possiikeri]

Tehdään näin . Kirjoittelen tarinaa sitten jossakin välissä kun olet poissa. Poistan muuten jälleen nämä viestit tästä jonkun ajan kuluttua, niin saadaan Draken päivis taas siistin näköiseksi.

[Julia]

päätin sittenkin asettaa kouluratsastuksen pojan painotukseksi, joten voisikos sen Anitan pitämä tunti ollakkin pelkkää vääntöä ja kääntöä, eli toisinsanoen taivutuksia ?

[Possiikeri]

Sopii